Luento 2

Toisella luennolla käsittelimme strategian käsitettä. Aloitimme perinteisestä strategia käsityksestä ja vertasimme sitä laajempaan strategia käsitykseen. Perinteisen käsityksen mukaan strategia on yrityksen toiminnan ja valvonnan väline, sisältäen käsityksen siitä, mitä tavoitellaan, ja miten noihin tavoitteisiin päästään. Tämän käsityksen mukaan strategia kuuluu ainoastaan ylimmälle johdolle ja perustuu rationaalisuuteen ja objektiiviseen päätöksentekoon.  Laajemman käsityksen mukaan strategiaa käsitellään sosiaalisemmalla lähestymistavalla, joka kattaa henkilöstön laajemman osallistamisen. Näin halutaan luoda mielikuva siitä, että strategia on yhteistyön tulos, jossa kaikki osapuolet ovat tulleet kuulluksi.

Ryhmämme kyseenalaistaa hieman perinteistä käsitystä siitä, onko päätäntä valta liian suppealla porukalla, ja palveleeko se suuren yhtiön tai organisaation tarkoituksia ja tavoitteita. Lisäksi mietimme, että onko ylimmällä johdolla aina tuorein ja paras tieto vallalla olevista trendeistä ja tilanteista ja ovatko he päteviä tekemään suuria päätöksiä yrityksen tulevaisuudesta ja sen suunnasta. Tämän vuoksi olisi mielestämme tärkeää kuulla myös alemmalla tasolla työskenteleviä ja hyödyntää heidän viime hetken tietoaan ja havaintojaan. Mielestämme perinteinen strategia käsitys on hieman jo aikansa elänyt ja vanhentunut, ja nykypäivän strategisessa suunnittelussa olisikin oleellista hyödyntää organisaation koko potentiaali.

Tämän vuoksi laajempi strategia käsitys on nykypäivän kontekstissa toimivampi periaate, sillä nykyään mennään jatkuvasti yksilöitä osallistavampaan suuntaan ja keskustelevampaan organisaatiokulttuuriin. Haasteena on päätöksen teon liika hajauttaminen, ja se kenellä lopullinen päätösvalta säilyy. Yrityksen edun kannalta on parempi, että lopullinen päätöksentekovalta säilyy kuitenkin johdolla. On oleellista hahmottaa osallistamisen ja päätöksenteon hajauttamisen oikeanlainen suhde. Haasteena voi olla myös henkilöstön kiinnostuksen puute strategiaa kohtaan. Tällöin hyödyllisempää voisi olla, jos strategia tuodaan sellaisenaan henkilöstön eteen, ja yhdessä mietittäisiin keinoja ja toimintatapoja strategian toteuttamiseksi.

Strategian tarkoitus on määritellä organisaation toimintaa sekä tavoitteita ja viestittää tätä myös sidosryhmille kuten rahoittajille. Tämä painottuu eritoten pörssiyhtiöiden kohdalla. Strategia toimii siis viestintävälineenä, sillä strategia on usein julkinen, kirjallinen toiminnan kuvaus. Strategian tulee olla ymmärrettävä sekä vakuuttava ja sisältää piirteitä, joihin sidosryhmät sekä asiakkaat kykenevät samaistumaan. Edellä mainittujen piirteiden lisäksi strategia toimii sopimuksena koskien toimintaperiaatteita ja siihen voidaankin tarpeen tullen ristiriitatilanteissa turvautua. Se myös turvaa johdon aseman ja legitimoi päätöksenteon vaikeissakin tilanteissa.

Kiteyttäisimmekin strategian käsitteen ikään kuin yrityksen pelitavaksi, jonka toimintamallien mukaan yritys reagoi eteen tuleviin haasteisiin sekä vallitseviin markkinatilanteisiin ja niiden muutoksiin.

 

Luento 1

Ensimmäisessä pohdinnassamme mietimme kunkin ryhmäläisen tavoitteita kurssille, sekä jokaisen omakohtaisia kokemuksia johtamisesta, johtajuudesta sekä organisoinnista.

Kurssikuvauksen mukaan kurssin käytyämme meidän tulisi tietää johtamisesta seuraavaa:

·         tiedät mitkä ovat johtamisen ja organisoinnin peruskäsitteet

·         tiedät mitkä ovat johtamisen perustehtävät ja ymmärrät näiden

yhteydet uudistuvaan liiketoimintaan

·         ymmärrät, että liiketoimintaa harjoitetaan globaalien

vaikutussuhteiden verkostossa jatkuvasti muuttuvassa

palvelutaloudessa

·         osaat käyttää alan keskeistä käsitteistöä ja saat valmiuksia

soveltaa oppimaasi kriittisesti erilaisissa käytännön johtamis- ja

organisointitilanteissa.

Itse haluaisimme oppia kurssin kuluessa johtamisesta seuraavaa:

·         Johtaminen ja päätöksien teko ongelmatilanteissa, eritoten olisimme kiinnostuneita kuulemaan käytännön kokemuksia ja ajatuksia tällaisista tilanteista.

·         Lisäksi haluaisimme kuulla kokemuksia johtamisesta eri aloilla, eri työympäristöissä sekä erilaisissa työporukoissa. Esimerkiksi millaisia ovat erot eri alojen välillä, sekä nais- ja miesvaltaisten alojen välillä.

·         Meitä kiinnostavat myös erot koulun kautta johtajiksi opiskelleiden (ns. ulkopuolelta tulleet johtajat) sekä käytännön kautta johtajiksi kivunneiden esimiesten välillä.

·         Keskeisiä johtamisen käsitteitä, sekä laajentaa sanastoamme johtamiseen ja organisointiin liittyen.

·         Henkilöstön sisällyttäminen johtamiseen, sekä niiden seuraukset

·         Miten johtajuus vaikuttaa henkilöstön työhyvinvointiin?

 

Mielestämme johtaminen ja organisointi sisältää eri asioita eri tasoilla, sekä eri kokoisissa organisaatioissa, eli on tapauskohtaista. Näitä asioita ovat mm. ihmissuhdetaidot, luontainen johtajuus ja karisma, laajojen kokonaisuuksien hahmottaminen, strategian hahmottaminen pitkällä aikavälillä, päätöksentekokyky sekä paineensietokyky. Johtaminen on erilaista johtamisen eri portailla. Ylemmillä tasoilla päätöksenteko on kauaskantoisempaa, kun taas alemmilla tasoilla päätöksenteko keskittyy enemmän nykyhetkeen ja työskentelyprosessiin.

Odotamme kurssin antavan meille pohjaa liittyen edellä käsiteltyihin myönteisiin johtajuuden ja organisaation perusteisiin ja ominaisuuksiin, sillä kaikilta meiltä löytyy kokemuksia myös huonosta esimiestyöstä. Tavoitteenamme olisi oppia hyödyntämään kurssilla opittuja johtajuuden perusperiaatteita tulevaisuudessa.

Ryhmästämme löytyy kokemusta sekä pienemmistä, että suuremmista yrityksistä ja organisaatioista, sekä huonosta ja hyvästä esimiestyöstä. Pasilta löytyy kokemusta useammasta pienemmästä perheyrityksestä, joissa esimiestyö on poikennut suuresti toisistaan. Huonolla esimiestyöllä oli suuri vaikutus työntekoon sekä yleiseen työhyvinvointiin ja hyvällä esimiestyöllä on selkeästi vaikutusta pidemmällä tähtäimellä myös työn tuottavuuteen ja firman kannattavuuteen, koska motivaatio työskentelyä kohtaan on korkeampi. Akilta puolestaan löytyy kokemusta suuremmasta organisaatiosta, jossa firman ylin johto voidaan kokea etäiseksi ja tällaisessa tilanteessa on tietynlainen ”me ja te” asetelma, jolloin kommunikaatio ja viestin kulku johdon ja henkilöstön välillä on puutteellista. Ryhmämme mielestä parhaimmillaan johtaminen on huomaamatonta toimintaa, joka antaa tunteen, että hommat hoituvat. Johtajan tehtävä on mahdollistaa alaisten työn teko, jolloin alaiset voivat keskittyä itse työntekemiseen.

Ensimmäinen

Tämän blogin takana on Itä-suomen yliopiston johtamisen perusteet kurssin opiskelijoiden oppimispäiväkirja. Blogin kirjoittamiseen osallistuvat Pasi, Aki, Heini ja Emilia.