Vierailevana luennoitsijana luennolla oli tällä kertaa Kuopin alueen kauppakamarin toimitusjohtaja Silja Huhtiniemi. Huhtiniemi pohjusti luentoa kertomalla kauppakamarin toiminnasta ja sen tavoitteista. Kauppakamarin toiminta pohjautuu elinkeinoelämän menestyksen tukemiselle. Sen tehtävänä on tuottaa palveluita alueen yrityksille ja tukea heidän toimintaansa. Kauppakamari on alueella merkittävä toimija sillä yli 50% alueen yrityksistä on sen jäseniä.
Huhtiniemi käsitteli luentoesitelmässään muutosjohtamista ja uudistamista. Tullessaan kauppakamarin johtoon Huhtiniemi alkoi toteuttaa järjestelmällistä uudistamiseen tähtäävää muutosprosessia, sillä kauppakamarin toiminta oli monella tapaa pirstaleista. Toimintaan lähdettiin hakemaan selkeytystä ja ydintoimintojen uudelleen määrittelyä, kuitenkin siten että toiminnan perusajatus säilyy ennallaan. Kauppakamari oli arvoiltaan melko konservatiivinen toimija. Tämä oli myös nähtävissä kun tiedusteltiin jäsenten näkemyksiä kauppakamarista. Kyselyssä selvisi mm. väärinkäsityksiä toiminnan tavoitteellisuudesta, tämän vuoksi uudistamisessa olikin tärkeää jäsenten ajatusten ja toiveiden kartoittaminen. Näihin odotuksiin perustuen kauppakamarin strategia muokattiin täysin uudenlaiseksi.
Strategiaprosessin kuului kokonaisvaltainen toiminnan uudelleenmääritteleminen. Strategian lähtökohtia olivat talouden tasapainottaminen, hallinnon supistaminen sekä hyödyllisen toimijaimagon rakentaminen. Strategian ydinkohtiin kuului mm. fokusoidut palvelut, paremman toimintaympäristön rakentaminen vaikuttamisen kautta, verkostovoimavarojen hyödyntäminen sekä yhdessä tekemisen ilmapiirin rakentaminen.
Aiemmassa toiminnassa hallinnossa oli paljon päällekkäisyyksiä ja epäselvyyttä tehtävien jaon suhteen. Tähän pyrittiin saamaan muutosta kohdentamalla voimavaroja hallinnosta ydintoimintoihin. Ehkä hieman epäselväksi jäi kuitenkin se, tarkoittiko hallinnon supistaminen myös irtisanomisia.
Huhtiniemen mukaan uudistuminen on väistämätöntä mutta hän kuitenkin kyseenalaisti uudistumis termin käytön. Vaihtoehtoisena terminä Huhtiniemi käyttäisikin toiminnan kehittämisen käsitettä, sillä kehittäminen terminä ei sisällä yhtä vahvoja mielleyhtymiä negatiivisista muutoksista kuten irtisanomisista. Kehittäminen on enemmän jatkuvaa toimintaa kun taas uudistuminen on enemmän projektiluontoinen tapahtumaketju. Tämän ajatuksen jaamme myös ryhmän sisällä. Verrattuna edellisiin vieraileviin luennoitsijoihin tämä avasi uuden näkökulman yrityksen muutosjohtamiseen. Uudistamista ehkä korostetaankin liikaa nykypäivän muutosjohtamisessa. Liian radikaaleilla toimilla uudistamisessa saatetaan aiheuttaa haittaa kuten muutosvastarintaa. Jos asiakkaat ja sidosryhmät eivät odota uudistumista niin miksi yrittää uudistaa väkisin. Näkisimme että jatkuva kehittäminen turvaa toiminnan jatkuvuuden paremmin kuin kertaluontoiset uudistamisprosessit.
Aiemmilla luennoilla muutosjohtamisessa on korostettu onnistumisen mittareiden merkitystä tulosten arvioinnissa. Kauppakamarin tapauksessa kokonaisvaltainen toiminnan kehittäminen onnistui mittareilla mitattuna hyvin, sillä jäsenmäärä nousi 20% ja Kuopion alueen kauppakamari oli eri mittareilla mitattuna maan laajuisesti sijoilla 4-6.
Huhtiniemen mukaan muutosjohtamisessa tärkeää on selkeän tavoitteen määrittäminen sekä taustatyö. Oleellista on avoimuus alusta alkaen sekä osapuolten kuuleminen ja sitouttaminen henkilöstöä ja sidosryhmiä osallistamalla. Eritoten nämä kaksi seikkaa esiintyvät myös kurssikirjassa mainitun Hirschhornin kolmessa muutosjohtamisen pääperiaatteessa (Hirschhorn 2002, 385).
Löysimme luennosta hyvin paljon yhtymäkohtia myös aiempiin vierailijaluennoitsijoihin. Huhtiniemi painotti samoja arvoja kuten osallistamista ja ylipäätään henkilöstön ja eri osapuolten huomioimista. Mieleen jäi myös pilotoinnin mahdollisuus muutoksessa. Kaikkea muutosta ei kannata toteuttaa sokeasti luottaen sen onnistumiseen, vaan tärkeää on kokeilla eri asioiden toimivuutta pitkin matkaa ja käyttää pilotointia siltä osin kuin se on mahdollista toteuttaa. Kokonaisuutena Huhtiniemen vierailu oli virkistävällä tavalla erilainen kuin aiempien yritysmaailman edustajien luennot, sillä se käsitteli johtamista järjestötoimijan näkökulmasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti